Metsänuudistaminen

Vastuu metsänuudistamisesta on annettu Venäjän federaation alueille. Metsänuudistamistöistä huolehtii vuokratuilla alueilla metsänvuokraaja ja vuokrauksen ulkopuolisilla alueilla alueen metsäviranomainen. Vuosittain Venäjällä uudistetaan noin 800 000 hehtaaria metsää, lähes avohakkuiden pinta-alaa vastaava määrä. Vuosittain uudistettavasta metsäalasta neljännes uudistetaan istuttamalla tai kylvämällä, loput luontaisesti.

Vaikka metsänuudistamisen pinta-alat ovat säännönmukaisesti ylittäneet vuosittaisten avohakkuiden pinta-alan jo 70-luvulta lähtien, metsien uudistumisessa on Venäjällä ongelmia. Luontaisen uudistumisen onnistuminen ei ole varmaa ja suuri osa viljellyistä taimikoista kuolee. Perinteisesti metsänuudistamisen ongelmana on ollut varojen puute.

Luontainen uudistaminen

Vuosittain uudistettavasta metsäalasta 70-80 prosenttia uudistetaan käyttäen aktiivisen luontaisen uudistamisen menetelmiä. Luontainen uudistaminen voidaan tehdä joko säilyttämällä hakkuissa alikasvos tai toinen puujakso, siemenpuuston, reunametsän tai väljennys- ja poimintahakkuiden avulla. Luontaista uudistamista edeltää maanmuokkaus siinä tapauksessa, ettei kasvukelpoista alikasvosta ole uudistusalalla riittävästi.

Luontaisen uudistumisen onnistuminen tarkastetaan viiden vuoden kuluttua tehdyistä uudistamistoimenpiteistä. Inventoinnissa huomioidaan 2-vuotiaat ja sitä vanhemmat elinkykyiset luontaisesti syntyneet taimet sekä jätetty alikasvos. Luontaisesti uudistuneissa männyntaimikoissa suositeltava runkoluku on niiden kehityksen alkuvaiheessa 3 000-4 000 kpl/ha.

Alueet, joilla on riittävä määrä elinkykyisiä ja laatuvaatimukset täyttäviä taimia, luokitellaan uudistuneiksi alueiksi. Jos taimettuminen on ollut heikkoa, alue siirretään takaisin uudistettavien alueiden kategoriaan.

Metsänviljely

Keinollinen uudistaminen suoritetaan joko istuttamalla tai kylvämällä. Istutus on kylvöä yleisempi metsänviljelyn menetelmä. Vuonna 2008 kylvön osuus oli 12 %. Metsänviljelyä käytetään uudistusaloilla, joilla taloudellisesti arvokkaan taimikon aikaansaaminen ei luontaisesti onnistu. Keinollisen uudistamisen määrät vaihtelevat paljon alueittain, mutta edes kiivaimpina keinollisen uudistamisen vuosina kylvö- ja istutusalojen määrä ei ole ylittänyt 30 prosenttia hakkuualasta. Uudistamisen tulokset riippuvat paljolti uudistettavan alueen luonnonoloista ja valituista menetelmistä, mutta myös talousalueen taloudellisella tilalla on havaittu olevan selvä vaikutus keinollisen uudistamisen onnistumiseen.

Keinollisen uudistamisen onnistuminen tarkastetaan maastoinventoinnilla. Inventointi tehdään 1- ja 3-vuotiaissa taimikoissa. 2-vuotiaista taimikoista tarkastetaan taimien kunto ja mahdollinen täydennysistutusten tarve. Inventoinnissa määritetään säilyneen taimikon pinta-ala verrattuna uudistettuun pinta-alaan sekä elossa olevien taimien prosenttiosuus kaikista istutetuista. Inventoinnissa määritetään myös syyt uudistumisen mahdolliselle epäonnistumiselle.

Tilastoja ja graafeja metsänuudistamisesta löytyy täältä.

Siemen- ja taimituotanto

Siementen keräyksestä Venäjällä huolehtivat metsätoimialueet. Kymmenesosa siemenistä kerätään pysyviltä siemenkeruukohteilta, joihin kuuluvat pluspuut, tarkastetut siemenviljelmät ja erilaiset pysyvät siementenkeruualueet sekä harvinaisen geeniperimän suojelemiseksi perustetut kohteet. Siementen keräystä koordinoi valtionlaitos "Tsentrlessem".

Taimituotantoa varten Venäjällä on yli tuhat pysyvää taimitarhaa. Lisäksi tarpeen mukaan perustetaan tilapäisiä taimitarhoja lähekkäin sijaitsevien tai vaikeasti saavutettavien alueiden istutustöitä varten. Taimitarhat voivat olla joko metsätoimialueen omistamia tai itsenäisiä, jolloin ne yleensä tuottavat taimet useammalle metsätoimialueelle. Vuosittain tuotetaan noin miljoona puu- ja pensaskasvin tainta, joista pääosa on mäntyä ja kuusta. Luoteis-Venäjällä taimia tuotetaan eniten Leningradin alueella ja Karjalan tasavallassa.


Lähteet:

  • Forests in Russia 2010. Federal Forestry Agency.
  • Gosuradstvennyj doklad o sostojanii i ispolzovanii lesnyh resursov Rossijskoj Federatsii v 2005 g. Venäjän metsätalousvirasto.
  • Gosuradstvennyj doklad o sostojanii i ispolzovanii lesnyh resursov Rossijskoj Federatsii v 2006 g. Venäjän metsätalousvirasto.
  • Jermolenko, A.A. 2009. Situatsija s lesovosstanovitelnymi rabotami v subjektah Rossijskoj Federatsii, problemy i puti rešenija. Venäjän metsätalousviraston metsänsuojelun ja uudistamisen osaston johtajan esitelmä.
  • Karjalainen, Leinonen, Gerasimov, Husso & Karvinen (eds.). 2009. Intensification of forest management and improvement of wood harvesting in Northwest Russia. Metlan työraportteja 110.

Päivitetty 4/2011 SK