Metsänkasvatus

Harvennushakkuiden merkitys on ollut perinteisessä venäläisessä metsänkäyttötavassa vähäinen. Aikaisemmin harvennuksia tekivät pääasiassa metsätalouspiirit (leshoz) toimintansa rahoittamiseksi budjettirahoituksen lisänä. Vuodesta 2007 alkaen, hallintouudistuksen myötä tämä mahdollisuus poistettiin. Viime aikoina puunkorjuuyritysten kiinnostus harvennushakkuita kohtaan on noussut. Skandinaavisen teknologian yleistymisen myötä korjuukalusto muuttuu hiljalleen harvennushakkuisiin paremmin soveltuvaksi. Tilastoja ja graafeja aiheesta löytyy täältä.

Venäläisessä ja suomalaisessa kasvatushakkuujärjestelmässä on eroavaisuuksia, ja terminologisia vastinpareja on toisinaan hankala löytää. Venäläisessä järjestelmässä erotetaan päätehakkuut (glavnye rubki) ja kasvatushakkuut (promežutotšnye rubki). Riippuen metsikön iästä ja metsänkasvatuksen tavoitteista, kasvatushakkuut jaotellaan seuraavasti:

Taimikonhoito (uhod za molodnjakom): tavoitteena on parantaa taimikon puulajikoostumusta ja säännöstellä taimikon tiheyttä. Taimikonhoito jaetaan perkaukseen (osvetlenie) ja taimikon harvennukseen (protšistka). Perkaus suoritetaan puulajista ja kasvuolosuhteista riippuen 5-, 10- tai 20-vuotiaassa taimikossa. Perkauksen tavoitteena on metsikön puulajikoostumuksen ja pääpuulajin kasvuolosuhteiden ja laadun parantaminen. Taimikon harvennus suoritetaan perkauksen jälkeen 10-, 20- tai 40-vuoden iässä. Tavoitteena on pääpuulajin tiheyden säätely ja kasvuolosuhteiden parantaminen sekä puulajikoostumuksen sääntely.

Nuoren metsän harvennus (proreživanie): tavoitteena on luoda parhaille puille optimaaliset kasvuolosuhteet. Harvennuksessa poistetaan kasvussa jälkeenjääneet puut sekä lehtipuut, jotka haittaavat arvokkaiden havupuiden kasvua. Nuoren metsän harvennus suoritetaan keskitaigan havu- ja sekapuumetsissä 20-40 vuoden iässä ja pohjoistaigalla 31-50 vuoden iässä.

Varttuneen metsän harvennus (prohodnaja rubka): tavoitteena on lopullisesti valita päätehakkuuikään kasvatettavat parhaimmat puut ja luoda niiden kasvulle ja kehitykselle otolliset olosuhteet. Harvennuksia voidaan tehdä havumetsissä vielä 20 vuotta ennen päätehakkuita, lehtimetsissä 10 vuotta ennen päätehakkuuta.

Hygieniahakkuut (sanitarnaja rubka): tarkoituksena on poistaa sienitautien ja hyönteistuhojen vaivaamat puut. Hygieniahakkuita suoritetaan myös tuulenkaato-, myrskytuho- ja lumituhometsissä. Yli 40-vuotiaissa metsissä pelkästään metsän terveydentilaa parantavia hakkuita suoritetaan ainoastaan, jos hakattava puumäärä on vähintään 25 % puustosta ja hygieniahakkuuta ei voida yhdistää muihin hakkuisiin seuraavan 2-3 vuoden sisällä.

Nuorennushakkuu (rubka obnovlenija): tarkoituksena on metsikön nuorennus ja terveydentilan parantaminen sekä metsän suoja- ja vesiensuojelutehtävien säilyttäminen ja korostaminen. Nuorennushakkuita suoritetaan varttuneissa, kypsissä ja yli-ikäisissä metsissä, joissa ei voida suorittaa päätehakkuita. Hakkuissa poistetaan ennen kaikkea yli-ikäiset sekä vaurioituneet ja tautien vaivaamat puut.

Kunnostushakkuu (rubka pereformirovanija): tarkoituksena on muuttaa radikaalisti metsikön puulajikoostumusta. Kyseistä hakkuulajia käytetään muutettaessa havupuualikasvoksen tai toisen puujakson omaavia lehtipuumetsiä havumetsiksi.
 



Lähteet:
Gosuradstvennyj doklad o sostojanii i ispolzovanii lesnyh resursov Rossijskoj Federatsii v 2002 g. Venäjän luonnonvaraministeriö.
Rekomendatsii po provedeniju rubok promezhutochnogo polzovanija na Severo-Zapade Rossii. METLA 2004.

Päivitetty 4/2011 SK