Keskustelua Venäjän laittomista hakkuista ja puunviennin rajoittamisesta

Venäjällä on keskusteltu viime aikoina kiivaasti laittomista hakkuista. Taustalla on muun muassa Venäjän parlamentin ylähuoneen eli liittoneuvoston päätös puukaupan valvonnan tiukentamisesta ja laittomien hakkuiden torjunnasta. Päätöksen valmistelua varten pidetyissä kokouksissa kuultiin Venäjän Metsäviraston raportteja laittomien hakkuiden tilanteesta. Liittoneuvoston puheenjohtaja Valentina Matvienko on kritisoinut Metsäviraston ja erityisesti sen johtajan Ivan Valentikin toimintaa useissa yhteyksissä. Matvienko arvioi puheenvuoroissaan jyrkin sanakääntein metsätalouden tilaa, viimeisimpänä pääministeri Medvedevin tapaamisessa.

Aihetta on käsitelty venäläisessä mediassa lukuisissa artikkeleissa ja tv-lähetyksissä. Tässä yhteenvedossa keskitytään virallisten tahojen uutisointiin.

Nostoja Matvienkon puheesta pääministerille:

Laittomat hakkuut ovat syynä metsätalouden tappiollisuuteen. Metsät on vuokrattu pilkkahintaan yrityksille, jotka eivät täytä metsänhoito-velvollisuuksiaan. Yrityksiä ei valvo kukaan. Sellu- ja paperitehdasprojekteille on annettu vuokralle metsää, mutta tehtaat ovat rakentamatta eikä vuokrametsiä ole palautettu. Samaan aikaan puunjalostuslaitoksiin todellisuudessa investoivat yritykset jäävät ilman vuokrametsiä. Nyt on tarpeen tarkastaa kaikki 49 vuodeksi solmitut metsänvuokrasopimukset, niiden ehdot ja velvollisuuksien hoitaminen.

Nykyinen metsälaki on puutteellinen ja sen seurauksena metsätaloudesta on hävinnyt isäntä sekä rahoitus. Aluetasolla esiintyy laajaa korruptiota. Metsävirasto antaa suosituksia sen sijaan, että tekisi lainsäädäntöön tarvittavia muutoksia järjestyksen palauttamiseksi ja laittomien hakkuiden lopettamiseksi. Ehkä tarvitaan tiukkoja valtion toimia, kuten puunviennin keskeyttämistä siksi aikaa, kunnes tilanne saadaan ratkaistua. Tarvitaan laittomien hakkuiden satelliittivalvontaa ja LesEGAISin tehostamista. Esitän pääministerille pyynnön määrätä tehtäväksi lainsäädännön muutokset, joilla saadaan laittomat hakkuut ja laiton puunvienti lopetettua.

Pääministeri Medvedevin kommentteja:

Kannatan metsätalouden ongelmien ratkaisemiseksi ajatusta uuden metsälain valmistelusta. Jatkuvat nykyisen lain korjaukset ja täydennykset eivät tuo tulosta. Viime vuosina sovittuja ja luotuja järjestelmiä on kuitenkin kehitettävä edelleen, eikä voida sanoa, että ne eivät toimisi ollenkaan. Liialliseen pessimismiin ei ole aihetta. EGAIS-järjestelmä on perustettu. Se ei ole kaiken kattava, joten sitä on täydennettävä. On siirryttävä puutavaran sähköiseen merkintään kaikille tuotteille. Jotta ymmärrettäisiin minne puutavara päätyy, olisi jokaisessa puukappaleessa oltava sähköinen leima.

Laittomien hakkuiden määrä ja syyt

Liittoneuvoston aineistoista poimittua:

Venäjän alueellisten viranomaisten havaitsemien laittomien hakkuiden määrä on noin kaksi miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli alle yksi prosentti laillisesta hakkuumäärästä. Kansainvälisten organisaatioiden arvioissa Venäjän laittomat hakkuut ylittävät 20 prosenttia laillisista hakkuista. Venäläisten tutkijoiden (ЦЭПЛ РАН) tekemä taselaskelma osoittaa, että kotimaassa käytetty ja vientiin menevä puumäärä ylittää raportoidut hakkuut 16 prosentilla.

Liittoneuvoston yhteenvedon mukaan laittomia hakkuita tehdään 16–18 miljoonaa kuutiometriä eli 8–10 prosenttia hakkuista. Yleisimmät laittoman puun lähteet ovat aiheettomat metsänterveyshakkuut (7–8 milj. m³) ja kansalaisten kotitarvekäyttöön myönnetty puu (5–6 milj. m³). Lisäksi laittomien tulojen saamiseksi tehdyt luvattomat hakkuut ovat 4–5 miljoonaa kuutiometriä.

Metsälainsäädännön puitteissa on mahdollista toteuttaa hakkuut myönnettyä hakkuumahdollisuutta suurempina tai puuston kasvu ylittäen.

Laittomien hakkuiden syyt liittyvät muun muassa maaseudulla ja taloudeltaan taantuvilla alueilla asuvan väestön matalaan elintasoon. Laittomien hakkuiden lopettamiseksi valtion tulisi huolehtia, että kansalaisille turvataan metsävarojen saatavuus ja metsätalouteen luodaan uusia työpaikkoja. Laiton metsänkäyttö on yleisempää niillä Venäjän alueilla, joissa valtion valvonta on heikentynyt. Riittämättömän rahoituksen vuoksi metsänvartijoiden lukumäärä on vain puolet Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriön määrittelemästä tarpeesta.

Metsäviraston aineistoista poimittua:

Venäjän Metsäviraston johtajan Ivan Valentikin mielestä laittomien hakkuiden mittakaavaerot eri lähteissä johtuvat eroista niiden laskentatavassa. Ulkomaiset tahot sisällyttävät laittomiin hakkuisiin kaiken puun, jonka korjaamisessa on rikottu paikallista lainsäädäntöä. Laittomat hakkuut ovat puunkorjuuta ilman dokumentteja, toteaa Valentik. Vakavampi ongelma on harmaa puukauppa, jossa hakkuuseen oikeuttava dokumentti on muodollisesti olemassa, mutta se on väärennetty tai myönnetty kansalaisen kotitarvepuulle.

Laittomat tai aiheettomat metsänterveyshakkuut ovat yksi harmaan puukaupan lähteistä. Vuonna 2016 metsänterveyshakkuisiin säädettiin julkisen kontrollin mekanismi, jossa metsätuhoraportit määrättiin julkaistavaksi alueellisten metsäviranomaisten nettisivuilla ennen hakkuiden toteuttamista. Suunnitelluista hakkuista voi valittaa, jos ne ovat perusteettomia. Metsänterveyshakkuiden nimikkeellä tehtyjen hakkuiden määrä on tämän jälkeen vähentynyt huomattavasti: 6 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2017 ja 14 miljoonaa kuutiometriä vuoden 2018 kolmen neljänneksen aikana.

Kotitarvekäyttöön korjatusta 14 miljoonasta puukuutiometristä vain puolet käytetään kansalaisten omaan käyttöön polttopuuksi ja rakentamiseen. Puolet päätyy myyntiin ja harmaaseen puukauppaan. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan läpinäkyvä menettely puun myöntämisestä kansalaisten tarpeisiin.

Laittomien hakkuiden ongelma keskittyy Siperiaan ja erityisesti Irkutskin alueelle.

Laittoman puun valvonta

Vaikka federaation ja alueiden viranomaiset ovat ryhtyneet toimenpiteisiin laittomien hakkuiden ja laittoman puukaupan lopettamiseksi, tilanne ei ole liittoneuvoston mielestä tyydyttävä. Sen päätöksessä todetaan, että vuonna 2014 perustettu puukaupan valvontajärjestelmä LesEGAIS mahdollistaa puutavaran mittaamisen ja alkuperän valvonnan, mutta se tarvitsee vielä täydennystä esimerkiksi yksittäisten puuerien, puun varastointipaikkojen ja kuljetusten seurantaan liittyen. Yhteys tullin, LesEGAISin ja viranomaisten yhteisen tietojärjestelmän välillä puuttuu (ks. uutinen 5.2.), kuten myös mekanismi yksittäisen puuerän seurantaan hakkuusta vientisopimukseen. Puukauppojen ilmoitusvelvollisuus on parantanut erityisesti verolainsäädännön valvontamahdollisuuksia, ja LesEGAISin myötä tuhansia puunjalostusta harjoittavia organisaatioita ja yrittäjiä on saatu pois harmaan talouden piiristä.

Hallituksen alaisessa laittomien hakkuiden ja laittoman puukaupan torjuntaan keskittyvässä työryhmässä todettiin, että LesEGAIS on osoittautunut erittäin hyödylliseksi metsäsektorin kaikille osapuolille. Jatkossa tarvitaan kuitenkin viranomaisten välisen yhteistyön koordinointia ja tehostamista sekä LesEGAIS-järjestelmän täydentämistä.

Kehitysehdotuksia

Liittoneuvoston päätös (30.1.2019 № 17-SF) sisältää pitkän listan suosituksia Venäjän hallitukselle ja eri viranomaisille laittomien hakkuiden vähentämiseksi. Suositukset koskevat esimerkiksi viranomaisyhteistyön lisäämistä, puun alkuperän tarkastamisen tiukentamista eri yhteyksissä, metsänvartijoiden valtuuksien laajentamista, metsävaratietojen tarkkuuden kontrollointia, jne.  LesEGAISiin suositellaan sisällytettävän tiedot puunkuljetuksista sekä niiden raportointitoiminnon, jota voitaisiin hyödyntää vientitullauksessa. Esille nostetaan myös merkintävelvollisuus kaikelle puutavaralle. Tällä hetkellä vain jalopuiset puukappaleet on merkittävä yksitellen. Alueellisille metsäviranomaisille suositellaan vaatimusta metsänkäyttöilmoitusten julkaisemisesta nettisivuillaan. 

Metsävirasto ehdottaa jo suunniteltujen toimenpiteiden lisäksi puun ja sahatavaran pörssikauppaa keinoksi poistaa laiton puu markkinoilta. Vientiin menevä tukkipuu ja sahatavara tulisi myydä kokonaan pörssin välityksellä. Lisäksi esillä on ollut vientikiintiön myöntäminen pörssin kautta myydylle puulle ja vain niille yrityksille, joilla on metsäalueita vuokralla.

Laittomia hakkuita ja harmaata puukauppaa mahdollistavia tekijöitä ovat muun muassa epäluotettava metsävaratieto, puunkorjuun virallisen tilastoinnin puutteet ja metsänterveyshakkuiden riittämätön valvonta. Ratkaisuksi Metsäviraston johtaja Valentik esittää metsäsuunnittelun siirtämistä federaatiotasolle, puunkorjuun tilastoinnin siirtämistä Metsävirastolle, puukuljetusten sähköisen kuormakirjan sisällyttämistä LesEGAISiin, kotitarvehakkuiden myöntämismenettelyn yhtenäistämistä sekä metsänvartijoiden lukumäärän lisäämistä.

Laittomien hakkuiden ja puukaupan torjumiseksi tehdään työtä eri viranomaisten kesken Venäjän hallituksen vahvistaman toimintasuunnitelman puitteissa. Metsäviraston mukaan laittomien hakkuiden määrä väheni viime vuonna 37 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Laittomista hakkuista ja puukaupasta on nostettu vireille yhteensä viisi tuhatta oikeustapausta vuonna 2018, lisäksi lainsäädännön rikkeistä on annettu sakkoja 12 600 tapauksessa. Laittomien hakkuiden vastainen työ jatkuu, ja lainsäädäntöä ollaan täydentämässä ja valvontaa tehostamassa.

Tilastoinnin puutteet

Puun ja puutuotteiden kaupan valvontaa haittaavat puutteet virallisessa tilastoinnissa. Sahatavaran tuotanto- ja vientitilastot eivät vastaa toisiaan. Vuosien 2014–2017 aikana vientimäärä on ylittänyt Venäjän sahatavaran tuotantomäärän lähes 12 miljoonalla kuutiometrillä (Kuva). Kun otetaan huomioon kotimaan kulutus, virallisista tilastoista puuttuu merkittävä tuotantomäärä, asiantuntija-arvioiden mukaan jopa 20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tilastoista jää pois pääasiassa pienten ja keskisuurten yritysten tuotanto. Tilastokeskus Rosstatin kokoamat puuntuotantotilastot eivät myöskään ole kattavia. 

Tilasto-ongelmien ratkaisemiseksi ehdotetaan, että Metsävirasto keräisi nykyistä kattavammat tiedot puunkorjuusta ja tilastokeskus Rosstat koostaisi luotettavat tiedot metsätuotteiden tuotannosta.

Puunviennin rajoittamisesta

Matvienkon lisäksi puunviennin rajoittamisesta ovat julkisuudessa puhuneet viime aikoina Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeri Kobylkin ja Metsäviraston johtaja Valentik. Kobylkin mainitsi viime vuoden lopulla liittoneuvoston kokouksessa, että puunvienti Kiinaan voidaan jopa keskeyttää siihen saakka, kunnes metsien uudistamisongelmat saadaan ratkaistua Venäjällä (ks. uutinen 7.11.). Viime viikolla Valentik totesi medialle, että vientikieltoja Kiinaan ei tule. Kiinaan liittyvää ongelmaa on hänen mielestään liioiteltu, mutta siihen on kuitenkin saatava ratkaisuja. Kiinan viennissä pyöreän puun vientitullien välttämiseksi tukit saatetaan syrjätä Venäjällä esimerkiksi kahdelta sivulta, ja viedä syntynyt kappale sahatavarana edelleen jalostettavaksi Kiinassa. Tällä hetkellä karkeasti sahattu puu ja pidemmälle jalostettu sahatavara menevät vientiin samalla tullikoodilla.

Duuman edustajien viime vuonna jättämä lakiehdotus havupuun epäsuorasta vientikiellosta ei ole edennyt duuman käsittelyyn, vaan se on jätetty käsittelemättä jo 11 kokouksessa (ks. uutinen 25.5.)

Euraasian talouskomission kollegio vahvisti viime vuoden lopulla päätöksen, jolla kaikki raakapuu ja sahatavara määriteltiin niin sanotuiksi sisämarkkinoille tärkeiksi tuotteiksi (TN VED 4401, 4403, 4404, 4406, 4407). Niille voidaan asettaa poikkeustapauksissa väliaikaisia viennin rajoituksia tai kieltoja, kuten tällä hetkellä voimassa oleva kuuden kuukauden vientikiintiö koivutukille. Päätöksestä ei ole juurikaan uutisoitu Venäjällä.

Vaatimukset pyöreän puun viennin rajoittamiseksi ja kieltämiseksi eivät ole Venäjällä uusi ilmiö. Viimeaikaisessa keskustelussa uutena piirteenä voidaan kuitenkin pitää laittomien hakkuiden vähentämistarpeen korostumista sekä sahatavaran sisällyttämistä tuotteisiin, joiden vientiä voitaisiin rajoittaa.

Sari Karvinen, Luke

Lähteitä:

Luonnonvara- ja ympäristöministeriö uutinen 17.1., uutinen 13.2.
Uutistoimisto TASS