Ajankohtaista Venäjän metsätaloudessa

Venäjän metsäsektorin kehittämisohjelman 2030 valmistelu on loppusuoralla ja se hyväksyttäneen lähiaikoina. Expert-lehden haastattelussa Metsäviraston johtaja Ivan Valentik kertoo, miten strategia tulee vaikuttamaan metsätalouteen.

Haastattelusta nostettua:

— Uuden strategian perustuminen markkinoiden kysyntään.

Kehittämisohjelman on valmistellut Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö ja siihen on sisällytetty kaikki Metsätalousviraston ehdotukset. Ohjelma ottaa huomioon metsäsektorin alueelliset erityispiirteet ja kehittämiskohteina ovat talouteen ja ympäristöön liittyvät kysymykset, metsäsuunnittelu sekä valtionmetsien inventointi. Suunnitelmaan sisältyy federaatiotason metsäpalojen lentovalvontaorganisaation ”Avialesoohrana” palauttaminen, intensiivisen metsätalouden mallin toteuttaminen ja metsätalouden valvonnan nykyaikaistaminen.

Tavoitteisiin on sisällytetty metsäpalojen torjunnan vahvistaminen, laittoman puukaupan karsiminen ja EGAIS -valvontajärjestelmän kehittäminen. Odotettavissa on, että metsien ekologisen ja sosiaalisen roolin korostaminen muuttuu konkreettiseksi tehtäväksi. Talouden parantamiseksi päivitetään metsänkäytön maksuperiaatteita, luodaan kannustimia puun kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle sekä korkean jalostusasteen tuotannolle. 

— Mitkä periaatteet ovat lisäksi Metsätalousvirastolle tärkeitä?

Metsätalouden kestävyys sekä rationaalinen, monitavoitteinen ja vastuullinen metsänkäyttö. Puunkorjuun lisäksi huomiota kiinnitetään myös muihin metsän käyttömuotoihin. Tarvitaan lisätyökaluja metsätuhojen ennaltaehkäisyyn muun muassa suurten tuhohyönteisesiintymien torjumiseksi.

Metsänuudistaminen on tärkeää ja lakimuutosten myötä uudistamisvelvollisuutta laajennetaan koskemaan myös infrastruktuurikohteita (tiet, putkistot, öljynporaus). Rakentamisen alta hakatun puuston tilalle on istutettava uutta metsää hakkuita vastaava pinta-ala.

— Puunjalostuksen ja puunviennin tilanne?

Sanomalehtipaperia lukuun ottamatta kaikilla metsäteollisuuden aloilla on myönteinen vire. Tällä hetkellä 90 prosenttia Venäjällä korjatusta puusta jalostetaan kotimaassa. Puunvienti on vähentynyt puoleen vuodesta 2008, taustalla on puunjalostuskapasiteetin kehittyminen ja markkinoiden vaikutukset. On kuitenkin alueita, kuten Kaukoitä, joilta puunvienti on vielä sahatavaran vientiä kannattavampaa. Siellä puunjalostajille myönnetään etuuksia alennettujen raakapuun vientitullien muodossa. Yksittäistapauksissa voi olla kannattavampaa viedä puueriä Suomeen tai Kiinaan. On kuitenkin vastakkaisia esimerkkejä. Luoteis-Venäjältä viedään kapeaa lautaa Kiinaan ja vienti on pitkästä kuljetusmatkasta huolimatta kannattavampaa kuin raakapuun myynti Suomeen, jossa Venäjän hintarakenne tunnetaan ja puun hinnat pidetään alhaisina.

Kaikkiaan venäläiset metsänkäyttäjät ovat motivoituneita puunjalostuksen kehittämiseen ja strategiset investoijat sijoittavat huomattavia varoja toimintaansa. Vastuullisimpia metsänkäyttäjiä ovat suurten sellu- ja paperitehtaiden sekä puunjalostuslaitosten omistajat, joilla on toiminnassaan pitkä aikajänne ja jotka rakentavat muun muassa taimitarhoja. Valtion tulisi tukea tällaisia metsänkäyttäjiä esimerkiksi pienentämällä metsänkäyttömaksuja metsäteihin ja taimitarhoihin sijoitettuja varoja vastaavasti. Metsänkäyttömaksun tulisi olla eriytetty jalostusasteen perusteella.

— Onko laiton puu ongelma?

Ympäristöjärjestöt ovat esittäneet laittoman puun osuudeksi 20-30 prosenttia eli 40-50 miljoonaa kuutiometriä. Nämä arviot eivät perustu mihinkään empiiriseen tietoon. Virallinen, alueiden tietoihin perustuva arvio on 1,6 miljoonaa kuutiometriä, josta 65 prosenttia on Irkutskin alueella. Kaikkiaan Venäjällä korjataan puuta 212 miljoonaa kuutiometriä. Metsätalousviraston valvontaan perustuva arvio laittomista hakkuista on noin kolme miljoonaa kuutiometriä. Tilastot ovat parantuneet vuoden 2017 jälkeen, kun Irkutskin alueella käynnistettiin pilottiprojekti hakkuiden laillisuuden seurantaan. Puukaupan EGAIS -valvontajärjestelmää kehitetään ja se sisältää tiedot myös sahatavarasta.

— Kärsiikö metsäteollisuus puupulasta ja miten se vaikuttaa sellutehdasinvestointeihin Karjalassa ja Arkangelin alueella?

Puun saatavuuteen liittyvä ongelma on olemassa. Osin ongelma johtuu metsien ylikäytöstä sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, 50-60 -luvuilla. Ratkaisuna on intensiivinen metsätalous, jota pilotoidaan viidellä alueella Luoteis-Venäjällä ja Siperiassa suurimpien metsänkäyttäjien kanssa (Ilim, Mondi). Pilotointi perustuu uudistettuihin metsätalouden ohjeistoihin. Puun saantoa voidaan lisätä 1,5–2 -kertaiseksi ilman vahinkoa ekosysteemille. Pienemmälle alueelle keskittyvä metsätalous mahdollistaa koskemattomien metsien jättämisen käytön ulkopuolelle. Metsänvuokraajan kannalta tärkeää on mahdollisuus uusia 49 vuoden vuokrasopimus, joten käytännössä vuokra-aika on lähes sata vuotta.

— Mitä kuuluu metsäpalojen torjuntaan?

Aiheen hyväksi on tehty paljon viime aikoina. Hallintoa ja eri viranomaisten välistä koordinaatiota on parannettu. Vuonna 2017 Metsätalousvirastolle on määritelty tarkat velvollisuudet ja toimivaltuudet. Avialesoohranan federaatiotason resurssit ovat nyt käytössä jo kohonneen metsäpaloriskin aikana, eikä vasta hätätilan yhteydessä, kuten aikaisemmin. Viime vuonna metsäpalojen määrä oli miljoona hehtaaria aikaisempia vuosia pienempi.

— Mitkä lakimuutokset ovat olleet tärkeimpiä viime vuosina?

Ensimmäisessä duuman käsittelyssä hyväksytty laki pakollisesta metsänuudistamisesta on uutuusarvoltaan tärkeä, koska aikaisemmin infrastruktuurin alta hakattuja metsiä ei tarvinnut korvata mitenkään. Muilta osin eri lainsäädännön osat liittyvät toisiinsa ja niitä on vaikea asettaa tärkeysjärjestykseen. Esimerkiksi vuodesta 2016 alkaen on luotu edellytyksiä metsänterveyshakkuiden julkiseen kontrolliin. Tällä hetkellä metsänterveyshakkuita ei voida toteuttaa ilman julkista tiedotusta etukäteen ja jokaisella kansalaisella on lain mukainen oikeus pysäyttää perusteeton terveyshakkuu.

Vuodesta 2016 alkaen kaikki puukaupat on rekisteröity EGAIS -valvontajärjestelmään ja viime vuodesta myös sahatavara. EGAISiin on rekisteröitynyt yli 100 000 käyttäjää ja siinä on kuusi miljoonaa dokumenttia. Järjestelmä toimii ja kehittyy.

Muutamia systeemisiä ongelmia on edelleen metsätaloudessa jäljellä. Tärkeimpänä niistä on taloudellinen tehostaminen, erityisesti maksujen kerääminen ja metsänhoitotöiden rahoitus. Vuonna 2019 suunnitellaan siirryttävän uuteen metsänvuokramaksun määräytymismalliin, jolla voidaan edistää investointeja metsäteiden ja taimitarhojen rakentamiseen.

Federaatiotasolle tulisi palauttaa metsäsuunnitteluun ja metsien valvontaan liittyvä toimivalta.

Lähde: Expert №17-19, 23 aprelja 2018