Mikä hidastaa metsäteiden rakentamista Venäjällä

11.05.2015 Metsänhoito

Venäjän metsälehden tilannekatsaus metsäteiden rakentamisesta:

Huonot metsätiet ovat keskeinen ongelma, joka haittaa Venäjän metsäsektorin toimintaa. Venäjän metsätietiheys on alhainen, hieman yli 1,4 m/ha ja teistä vain viisi prosenttia soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Teitä on rakennettava enemmän, jos Venäjällä halutaan kasvattaa puunkorjuumäärää nykyisestä 200 miljoonasta kuutiometristä.

Esimerkiksi Vologdan alueella on rakennettu metsäteitä valtion ja yritysten yhteistyönä, ja rakentamiseen on saatu tukea federaation budjetista. Aluehallinnon rakennuttamana ja puoliksi yritysten maksamana saatiin 90 kilometriä uutta runkotietä, jonka hinnaksi tuli 150 miljoonaa ruplaa. On myös esimerkkejä yksityisestä tienrakentamisesta. Vologodskije lesopromyšlenniki -yhtiö rakentaa vuosittain lähes 100 km metsäteitä ilman valtion tukea. Kilometri tietä maksaa vähintään miljoona ruplaa. Rakentaminen lasketaan tarkkaan ja uusien teiden tarve mitoitetaan hakkuumahdollisuuksiin.

Esimerkkejä on myös muita. Ilim Group kehittää infraa toiminta-alueellaan eli Arkangelin ja Irkutskin alueilla, ja vuonna 2014 metsäteitä rakennettiin yli 400 km kustannusten ollessa 700 miljoonaa ruplaa. Arkangelin alueella toimiva Titan rakensi viime vuonna 76 km metsäteitä. Rakennuskustannus vaihtelee yhdestä neljään miljoonaan ruplaan kilometrille kohteen vaikeudesta riippuen. Arkangelin alueella teiden ja rautatien läheisyydessä olevat metsät on hakattu ja leimikot sijaitsevat yhä kauempana (200-300 km), toteaa Arkangelin sellu- ja paperitehtaan edustaja. Metsätieverkostoa on parannettava, jotta hakkuumäärät eivät supistuisi ja voitaisiin siirtyä intensiiviseen metsätalouteen. Suurelle jalostuslaitokselle metsäteiden kattavuuden on oltava säteeltään 200-250 km, jotta puunkorjuu on kannattavaa.

Positiivisista esimerkeistä huolimatta metsäteiden ongelma on edelleen ratkaisematta. Mikä on syynä?

Asiantuntijoiden mukaan ongelmia on useita, keskeisimpinä niistä rakennetun tien omistusoikeus, tienrakentamisen rahoitus ja metsätien epäselvä status. Neuvostoperinteen mukaisesti metsätien rakentamista ei katsota käyttöomaisuuden lisäämiseksi vaan työksi, ja tien rakentaminen ei ole investointi, vaan käyttökustannus. Metsätien rakentaminen edellyttää yleistä tienrakennusta koskevien vaatimusten täyttämisen. Suunnitelman on vastattava mm. rakennuslain ja standardien vaatimuksia. Teoriassa tie on vietävä yrityksen taseeseen ja sen käyttöön sekä ylläpitoon on laitettava jatkuvasti rahaa. Nykyisen oikeuskäytännön mukaan metsätietä ei voi kuitenkaan taseeseen laittaa, koska missään ei ole määritelty sen statusta (työmuoto vai käyttöomaisuutta). Lisäksi tie kulkee valtion omistamalla metsämaalla, jota ei voi ilman erityistä maaluokan muutosta antaa yksityisiin käsiin.

Valtion tukimekanismia ollaan luvattu valmistella, mutta asia ei ole edennyt lainsäädäntöön. Metsäviranomaisten kannalta metsätiet palvelevat myös metsien uudistamista, suojelua ja vartiointia, joten valtion osallistuminen tienrakennukseen yritysten rinnalla olisi tarpeen. Metsäinfran kehittäminen on mukana parhaillaan laadittavassa metsäsektorin tiekartassa. Keskustelussa on myös presidentin ehdotus kattaa viisi prosenttia metsäinfran rakentamisesta tierahastoista. Käytännön tasolle ehdotus ei ole edennyt.

Venäjällä on yhteensä 1,27 miljoonaa kilometriä metsäteitä. Hiekkapintaisia niistä on 78 %, kovapintaisia (ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia) 5 % ja talviteitä 17 %. Vuotuinen rahoitustarve tienrakentamiseen on 10 miljardia ruplaa.

Lähde: Rossijskije lesnyje vesti