Venäjän metsäteollisuus vuonna 2014

14.04.2015 Teollisuus
Lesnaja industrija -lehden yhteenveto metsäteollisuuden keskeisimmistä aiheista ja tapahtumista viime vuonna:
 
Vuonna 2014 vähenivät raakapuun ja sahatavaran tuotanto, kun taas puulevyjen, sellun ja paperin tuotanto kasvoivat. Yritykset suuntautuvat yhä enemmän vientimarkkinoille kotimaan kysynnän ollessa heikkoa. Alan kasvun edellytyksenä on tuotantokapasiteetin modernisointi sekä laajentaminen. Ruplan devalvaatio vuoden 2014 lopussa kuitenkin vähentää yritysten investointeja ja vaikuttaa negatiivisesti vuoden 2015 tuotantoon.
 
Vuonna 2014 rupla heikkeni merkittävästi keskeisimpiin valuuttoihin verrattuna öljyn hinnan alenemisen seurauksena. Venäjän keskuspankki nosti ohjauskorkoa 17 prosenttiin (aik. 10,5 %) joulukuussa 2014 devalvaatio- ja inflaatioriskien hillitsemiseksi. Metsäsektorin investoinnit vähenivät viime vuonna keskimäärin 19 prosenttia. Suurin pudotus, lähes 40 prosenttia oli metsätaloudessa. Sellu- ja paperiteollisuuden investoinnit vähenivät 29 prosenttia. Puutuoteteollisuudessa investoinnit puolestaan lisääntyivät seitsemän prosenttia.
 
Metsäteollisuuden tuotteiden kotimaan kysyntä säilyi heikkona vuonna 2014. Koska puurakentaminen on vähäistä, puutuoteteollisuuden pääasiallinen kysyntä on ulkomailla. Metsäsektorin osuus Venäjän viennistä oli kaksi prosenttia, edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli vain vähän (0,3 %). Metsäteollisuuden viennin arvo kasvoi kahdeksan prosenttia vuonna 2014.
 
Puunkorjuu
 
Vuonna 2014 jatkui pula raaka-aineesta. Venäjän tilastokeskuksen mukaan puunkorjuu säilyi lähes edellisvuoden tasolla ollen 119 miljoonaa kuutiometriä. Havukuitupuun keskimääräinen tuottajahinta pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2013 (823 rub/m³), kun lehtikuitupuun hinta nousi 14 % (693 rub/m³). Havutukin tuottajahinta kasvoi vuonna 2014 yhdeksän prosenttia (1 752 rub/m³), lehtitukin hinta laski viisi prosenttia (1 338 rub/m³).
 
Puunkorjuuta haittasi lämmin talvi, joka lyhensi hakkuukautta oleellisesti. Pieniltä korjuuyrityksiltä hakkuut jopa jäivät kokonaan tekemättä lämpimän talven vuoksi. Suurilla yrityksillä tilanne on helpompi, koska ne pystyvät rakentamaan metsäteitä. Teiden läheisyydessä sijaitsevat havumetsät on hakattu ja leimikot sijaitsevat yhä kauempana, mikä vaikeuttaa korjuuta ja lisää kustannuksia. Puunkorjuun kannattavuutta ovat lisäksi vähentäneet ruplan devalvaatio, kuljetuskustannusten kasvu sekä rahoituskorkojen nousu. Korkeiden korkojen vuoksi mm. ulkomailta tuotujen metsäkoneiden osto ja leasing ovat vaikeutuneet, osin jopa muuttuneet mahdottomiksi. Vaihtoehtoina ovat kotimaisten koneiden hankinta tai olemassa olevien koneiden käyttöiän jatkaminen huoltamalla ja osia vaihtamalla. Puunkorjuussa ongelmana on myös työvoiman saatavuus.
 
Vahva dollarin kurssi on lisännyt puun vientiä. Venäjän tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2014 Venäjältä vietiin puuta 30 miljoonaa kuutiometriä, kasvua edellisvuoteen oli seitsemän prosenttia. Eniten puuta vei Irkutskin alue.
 
Vuoden 2015 näkymät korjuuyrityksissä ovat pessimistiset. Aikainen kevät pienentää korjuumääriä ja vuoden 2014 tilanne voi toistua. Suuret puunkäyttäjät eivät voi kerätä puuta varastoon, koska kelirikko alkaa aikaisin ja tiet suljetaan. Odotettavissa on puun hinnan nousu kesäaikaan. Myös puun omakustannushinnan odotetaan nousevan 15 prosenttia vuonna 2015 kuljetustariffien ja työvoimakustannusten kasvun myötä. Puuta vievät yritykset ovat paremmassa asemassa valuuttatulojen vuoksi.
 
Puunjalostus
 
Venäjän puutuoteteollisuuden tuotanto laski vuonna 2014 viisi prosenttia. Sahatavaraa tuotettiin 21,4 miljoonaa kuutiometriä eli parisen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Sahatavaran keskihinta kasvoi 12 prosenttia (5 890 rub/m³). Ruplan kurssin lasku on lisännyt myös sahojen tuotantokustannuksia, ja lopputuotteen hintoja on vastaavasti nostettu. Sahatavaran kotimaan kysyntä pysyy alhaisena, joten lähes koko tuotanto viedään ulkomaille. Sahatavaran vienti kasvoikin viisi prosenttia vuonna 2014. Ruplan devalvaation myötä eurooppalaisten puunjalostuskoneiden- ja laitteiden hinnat kasvoivat. Eurooppalaisten valmistajien koneita kuitenkin ostetaan edelleen niiden laadun ja luotettavuuden vuoksi. Sahayritysten näkemykset ovat optimistisia ja tuotantomäärien sekä viennin odotetaan kasvavan vuonna 2015.
 
Puulevyteollisuudelle vuosi 2014 oli myönteinen, sekä tuotantomäärät että vienti kasvoivat. Vaneria tuotettiin 3,4 miljoonaa kuutiometriä, kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Vienti kasvoi 11 prosenttia ollen lähes kaksi miljoonaa kuutiometriä. Vanerin tuottajahinta kasvoi 11 prosenttia (18 179 rub/m³). Lastulevyä tuotettiin 6,8 miljoonaa kuutiometriä, kasvua oli kaksi prosenttia. Lastulevyn tuottajahinta pysyi edellisvuoden tasolla (9 142 rub/m³). Vuonna 2014 Venäjällä valmistettiin 330 000 kuutiometriä OSB-levyä. Merkittävin tuottaja oli DOK Kalevala (230 000 m³), joka aloitti tuotannon elokuussa 2013. OSB-levyn tuonti Venäjälle väheni 30 prosenttia kotimaan tuotannon seurauksena. Puulevyjen osalta markkinat ovat muuttuneet epävakaiksi erityisesti IVY-maissa ruplan kurssin ja rahoituskorkojen huononemisen sekä paikallisten valuuttojen devalvaation seurauksena. Vanerin osalta markkinoihin on vaikuttanut mm. heikkolaatuisen vanerin tarjonnan huomattava lisääntyminen Venäjältä, mikä on johtanut myös hintojen laskuun. Korkealaatuisten vanerien markkinat ovat vakaammat.
 
Yritysten mielestä puulevyteollisuudessa ei ole odotettavissa suurempia ongelmia. Sisämarkkinoilla on puutetta korkealaatuisista tuotteista ja eurooppalaisille tuottajille markkinat ovat saavuttamattomia tuontitullien vuoksi.
 
Sellu- ja paperiteollisuus
 
Sellun ja paperin tuotanto kasvoi vuonna 2014. Venäjän tilastokeskuksen tietojen mukaan sellua valmistettiin 7,5 miljoonaa tonnia eli neljä prosenttia edellisvuotta enemmän. Paperia tuotettiin 4,9 miljoonaa tonnia, kasvua oli viisi prosenttia. Paperin tuotantomäärään luetaan myös fluting-kartonki, jonka tuotanto kasvoi 100 000 tonnia.
 
Yritykset ovat vieneet loppuun investointihankkeitaan. Esimerkiksi Ilim Group kasvatti tuotantoaan 14 prosenttia Bratskin ja Koryazhman investointien seurauksena. Muiden toimialojen tavoin myös sellu- ja paperiteollisuuden tuotantokustannukset ovat kasvaneet inflaation, ruplan devalvaation, tuontiraaka-aineiden ja -varaosien kallistumisen sekä tariffien nousun seurauksena. Myös lopputuotteen hintoihin on tehty tarkistuksia.
 
Tuontituotteiden kallistuminen luo toisaalta mahdollisuuden kotimaisuusasteen kasvattamiseen. Venäläisten paperitehtaiden tukemiseksi Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmistellaan tukitoimia. On mm. ehdotettu tuontitullien ja arvonlisäveron poistamista painoteollisuuden raaka-aineilta, ja tarvittaessa vientitullin säätämistä sellulle. Ilim Groupin, Mondin ja Arkangelin sellu- ja paperitehtaan investointihankkeille on ehdotettu valtiontukea. Kotimaisten tuottajien tukemiseksi tarkistettiin eräiden päällystettyjen painopaperien tuontitullia. Maaliskuusta 2014 alkaen tulli oli 10 prosenttia ja syksyllä se korotettiin 15 prosenttiin. Venäjän tullitilastojen mukaan ko. paperien tuonti väheni merkittävästi.
 
Vuodesta 2015 odotetaan hankalaa paperiteollisuudelle. Ostovoiman ja kysynnän hiipuessa pakkausmateriaalien markkinat taantuvat. Sellun osalta markkinat ovat vakaat. Ruplan kurssin vahvistuessa kotimaan markkinatkin alkavat näyttää kiinnostavilta.
 
Ongelmia ja ratkaisuja
 
Metsäteollisuuden kehitykseen vaikuttavat edelleen vanhat ongelmat: metsänkäytön tehottomuus, laittomat hakkuut, korkeat lainankorot, metsäteiden puute ja luotettavan metsävaratiedon puute. Vuoden 2014 lopussa lista täydentyi uusilla: ruplan devalvaatio ja rahoituksen saatavuuden huononeminen. Tuotannon lisääminen ja hyvä kansainvälinen kilpailukyky edellyttävät tehtaiden modernisointia, mutta investointien toteutus vaikeutuu entisestään, kun tuontiteknologia kallistuu ja venäläisiä vastaavia koneita ei ole.
 
Ruplan devalvaation aiheuttamien seurausten ja tuontiriippuvuuden pienentämiseksi Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö on laatinut valtionohjelman kotimaisuusasteen nostamiseksi. Ohjelman mukaan seuraavien kolmen vuoden aikana uudistetaan tuotanto kaikilla teollisuudenaloilla. Metsäteollisuuden koneiden osalta tuotannon elvyttäminen on kuitenkin pitkä ja vaikea prosessi. Jos teknologian saatavuuteen liittyviä ongelmia ei ratkaista tavalla tai toisella, Venäjän metsäteollisuuden kehitys hidastuu.
 
Hallituksen ja viranomaisten voimin on mietitty keinoja metsäalan ongelmien ratkaisemiseksi ja investointien houkuttelemiseksi alalle. Metsätalousvirastossa on valmisteltu uusia lakeja, jotka on tarkoitettu yritysten tukemiseen. Esimerkiksi duuman käsittelyssä on laki, jolla pystyleimikoiden osto tulisi mahdolliseksi pk-yrityksille. Näin ollen pk-yritykset voisivat jälleen saada metsävaroja käyttöön lyhytaikaisilla sopimuksilla ilman vuokrausta. Metsänhoitotöistä ko. metsissä vastaa alueen metsäviranomainen, ja metsänhoitokustannukset sisällytetään yrityksen maksamaan metsänkäyttömaksuun. Lisäksi valmisteilla on laki, jolla metsänvuokrasopimusten voimassaoloa voitaisiin jatkaa velvollisuutensa hoitaneiden vuokralaisten kanssa 98 vuoteen saakka ilman kilpailutusta. Suunnittelussa on myös laki, jolla palautettaisiin metsäkilpailutukset eli metsävaroja myönnettäisiin puunjalostusyrityksille ilman huutokauppaa kilpailutuksen perusteella.