Karjalan metsäenergiapotentiaali suuri, turvetuotannon kehitys vasta alkuvaiheessa

04.11.2010 Bioenergia
Wenet-hankkeen ja Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-ohjelman Karjalan tasavaltaan suuntautuneella yhteistyömatkalla tutustuttiin metsäpolttoaineen hankintaan, kaukolämpö- ja sahakohteisiin sekä pelletin valmistukseen. Matkalla kuultiin Petroskoin valtionyliopiston asiantuntijan, prof. Ilja Shegelmanin esittämä tilannekatsaus Karjalan tasavallan metsäenergia-alasta. Seuraavassa kooste Shegelmanin esityksestä:

Shegelman näkee Karjalan metsäenergia-alan kehittämisen kannalta keskeisenä pyrkimyksen vähentää sektorin tuontiriippuvuutta. Suuresta metsäenergiapotentiaalista huolimatta Karjala kärsii erityisesti sähkön tuotannon osalta tuontiriippuvuudesta, josta eroon pääseminen mahdollistaisi paikallisten talousvaikutusten kautta entistä nopeamman kehityksen myös muun bioenergiasektorin osalta.

Tasavallassa toimii tällä hetkellä 17 vesivoimalaa, yksi dieselvoimala ja neljä lämpövoimalaitosta. Kaikkien näiden laitosten yhteenlaskettu sähköntuotanto vuonna 2009 oli 5,17 TWh. Paikallisesti tuotettu sähköenergia riittää kuitenkin kattamaan vain 50-60 % Karjalan omasta tarpeesta. Loppuosa kulutuksesta katetaan tuontisähköllä. (Vertailun vuoksi: Suomessa tuotettiin vuonna 2009 sähköä 69 TWh, mikä kattoi 85 % kulutuksesta)

Karjalan lämpöenergiasta pääosa (vuonna 2009 noin 65 %) tuotetaan kunnallisissa lämpölaitoksissa, poikkeuksena Petroskoin ympäristö, jossa TGС-1 Oy:n Karjalan tytäryhtiö tuottaa pääosan sähkö- ja lämpöenergiasta. Karjalassa toimii tällä hetkellä noin 450 pienlämpövoimalaa, joista hieman yli puolet hyödyntää paikallisia energianlähteitä (polttopuu, hake, turve). Ainoastaan kolmanneksella voimaloista pääasialliset energianlähteet ovat paikallisia. Shegelmanin esittämän arvion mukaan Karjalan lämpöenergian kulutus tulee kasvamaan vuoteen 2015 mennessä noin 6 %.

Metsäenergian osalta suurin potentiaali löytyy Suomen rajan tuntumasta (Suojärven, Kalevalan, Louhen ja Mujejärven hallintopiirit). Hakkuutähteiksi päätyy Karjalassa vuosittain noin 0,6 milj. m3 mäntyä, 0,8 milj. m3 kuusta ja 0,4 milj. m3 lehtipuuta. Tästä hieman alle puolet on Shegelmanin mukaan saavutettavissa kohtuullisin kustannuksin. Jos hakkuusuunnite hyödynnettäisiin täysimääräisesti, Karjalan metsistä olisi Shegelmanin arvion mukaan mahdollista saada energiakäyttöön vuosittain noin 200 tuhatta m3 mäntyä, 150 tuhatta m3 kuusta ja 350 tuhatta m3 lehtipuuta.

Karjalan tasavallan pinta-alasta noin 30 % on suota, mutta turvetuotannon kehitys on vasta alkuvaiheessa ja potentiaalista on hyödynnetty tällä hetkellä vasta murto-osa. Shegelmanin esittämän arvion mukaan Karjalan turvevarojen puolesta nykyinen turvetuotanto voitaisiin lähes satakertaistaa. Potentiaali on hyödynnetty tällä hetkellä parhaiten tasavallan eteläosassa; Suojärven, Lahdenpohjan, Pitkärannan, Prääsän ja Olonetskin hallintopiireissä. Potentiaalisimmat kehitysalueet löytyvät alueen länsi- ja keskiosista, jossa turvevaroista vasta pieni osa on hyödynnetty energiakäyttöön

Puubiomassan energiakäytön lisäämiselle oman haasteensa asettaa Shegelmanin mukaan energiapuupotentiaalin epätasainen jakaantuminen alueella. Kehitystä hidastavat myös hakkuutähteiden korjaamisen suuret kustannukset ja se, että paikoin jopa 60 % hakkuujätteistä käytetään ajourien vahvistamiseen. Lisäksi on osattava sovittaa yhteen puun energiakäytön kannalta vaihtoehtoisten teollisuudenalojen (erityisesti puulevyteollisuus) tarpeet, jätepuun vienti sekä Segezhan sellu- ja paperitehtaan investointihankkeen intressit. Turvetuotannon kannalta suuri haaste on asiantuntemuksen ja turvevaroja koskevien ajantasaisen tiedon puute. Lisäksi turpeen varastointi on haasteellista sadejaksojen aikana, mikä saattaa johtaa raaka-ainehävikkiin.

Useimmilla Karjalan tasavallan kunnilla on hyvät energiapuu- ja turvevarat. Oleellista on paikallisen energian hyödyntämisen tehostaminen ja tuontiriippuvuudesta eroon pääseminen sekä se, että alan tuleva tuotantorakenne mukailisi mahdollisimman hyvin saatavilla olevia, paikallisia puubiomassa ja turvevaroja. Paikallisten raaka-aineiden käytön tukemiseksi Karjalan tasavallan energiataloudessa on välttämätöntä kehittää tätä tarkoitusta tukeva alueellinen ohjelma

Vaikka metsä- ja turvevarat ovat suuret, potentiaalin hyödyntäminen on Karjalassa vasta alkuvaiheessa. Erityisen suuri potentiaali piilee turvetuotannon kehittämisessä. Alan tulevan kehityksen kannalta on tärkeää pyrkiä entistä tehokkaammin hyödyntämään hakkuusuunnitteen mahdollistamat korjuumäärät. Karjalan nopeassa kasvussa olevaa pellettituotantoa tulee tehostaa entisestään. On myös ymmärrettävä, että raakapuun strateginen arvo maalle on suuri, ja vientitullien nosto tulee rajaamaan raakapuun vientimahdollisuuksia, joten on tasavallan oman edun mukaista kehittää puubiomassan käyttöön pohjautuvaa energiantuotantoa.

Teksti pohjautuu prof. Ilja Shegelmanin esitykseen WENET-yhteistyömatkalla (14.10.2010).